Voihan jehna!
Kävin tiistaina neuvola-lääkärissä ja lääkäri passitti muutamaksi viikoksi sairaslomalle runsaiden supisteluiden ja kohdunkaulan pehmenemisen takia. Lisäksi lääkäri määräsi käymään Seinäjoella äitiyspoliklinikalla lisätutkimuksissa, ja onneksi määräsi! Suuri kiitos Tarja-lääkärille joka oli tarkkana, häntä kiiteltiin myös Seinäjoen päässä :)
Sain torstaille peruutusajan Seinäjoelle jossa todettiin kohdunsuun olevan 3cm,
mutta reagoi rasitukseen ja lyhenee 2,6-2,7cm:iin. Sisäsuulle "suppiloituminen" 0,6 x 2,2 cm. Kohdunsuu pehmennyt ja sormelle mittaa n.2cm. Vauva vilkasliikkeinen, sikiövettä hyvin ja vauva vastasi viikkoja :)
Olivat sitä mieltä että joutuisin osastoseurantaan, mutta sain luvan olla nämä muutamat päivät kotosalla mahdollisimman pienellä fyysisellä rasituksella.Käytännössä tämä tarkoittaa vuodelepoa, mahd. vähän kävelyä, ei saunomista, seksiä, pitkiä automatkoja vältettävä, ei siivoiluja. Lääkärin sanojen mukaan vain kirjoja ja elokuvia.
Tunnustan että itku tuli lääkärin edessä, olin lähtenyt positiivisin mielin liikkeelle ja ajattelin kaiken olevan kunnossa. Olin valtavan pettynyt ja peloissani kun puheeksi otettiin vuodelepo osastolla.
Tiistaina 21.1.2014 mennään mieheni kanssa cervix-kontrolliin, joka ilmeisesti tarkoittanee sisätutkimusta.
Laskettuaikahan meillä on 13.4 ja tällähetkellä viikkoja 27+5, joten pikkuisen pitäisi vielä 7 viikkoa vielä sinnitellä masussa jotta olisi parempi tilanne syntyä :/ Yksi päiväkin tuntuu toooooodella pitkälle makoilla sohvalla tai sängyllä :(
Tilanteen kestosta ei ole tietoa, tämä tilannehan on voinut olla jo jonkinaikaa. Olen supistellut 14 vkolta lähtien oikeastaan kokoajan enenevin määrin ja neuvolassa tähän ei ole kiinnitetty huomiota. Varsinkin töissä on esiintynyt jatkuvaa supistelua kymmenestä useisiin kymmeniin kertoihin.
Voi vitsit, nyt sitten ei auta kuin totella lääkäriä ja makoilla levossa. Varmasti tuskaa, mutta ota se levon kannalta. Kohta tarvitse sitä energia pikkuisen ihanuutesi kanssa :). Toivon, että teillä menee siellä kaikki hyvin.
VastaaPoistaKaikkeni teen ettei vauva syntyisi vielä näin pienillä viikolla :( Toivotaan että huomisella lääkärikäynnillä tilanne olisi taas kääntynyt parempaan suuntaan :)
PoistaTsemppiä lepoiluun <3
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaVoi ei :(
VastaaPoistaPaljon voimia ja onnea matkaan!
Kiitos <3 Päivä kerrallaan mennään ja pidetään jalat ristissä ettei pikkuinen vielä syntyisi. Tässä tilanteessa pätee todellakin sanonta että odottavan aika on pitkä :(
PoistaNii.. lepoa lepoa malta nyt levätä! Ei enää kauaa kestä.
VastaaPoistaSinnitellään sinnitellään, välillä meinaa käydä aika pitkäksi mutta ei haittaa, pikkuisen vuoksi teen kaikkeni <3
PoistaVoi ei :(
VastaaPoistaMinulla oli samanlaisia ongelmia toisessa raskaudessani, kohtu supisteli alusta lähtien paljon ja olin viikolla 30 3cm auki ja kohdunkaulaa oli 1,5cm jäljellä, sain täyden liikuntakiellon ja lääkäri määräsi vuodelepoon. Ihme kyllä vauva syntyi vasta viikolla 40+3. Viimeisimmässä raskaudessa oli samoja ongelmia, olin viikosta 17 asti sairaslomalla supistusten takia, kukaan ei varmaan olisi silloin uskonut että se raskaus menee yli lasketun ajan. Neuvolantädin kanssa olimme jokaisesta viikosta kiitollisia jonka vauva pysyi mahassa.
Tsemppiä sinne, lepäily on supertylsää joten toivottavasti saat ajan kulumaan!
Kyllä meinaan kauniin kiitoksen lausua lääkärille joka huomasi tilanteen, ja laittoi jatkotutkimuksiin :) Kiva kuulla että teillä on mennyt loppujen lopuksi kaikki hyvin joten ehkä täälläkin on vielä toivoa! :) Meillä painoarvio 1,1kg ja pikkuinen on kyllä ihan liian pieni syntymään vielä useaan viikkoon :( Olin 17/18.1 välisenä yönä perhanan kipeä alavatsalta ja selästä/kyljestä- pikapikaa ensiapuun äitiyspolille. Syy ei ikinä selvinnyt ja vauvallakin kaikki kunnossa. Olin vuodelevossa vielä osittain tuon 19.1 päivän jolloin pääsin takaisin kotiin. Edelleen lepäillään ja liikkumista mahd.vähän. Huominen lääkärin tutkimus jännittää ja kassit on pakattu varuiksi mukaan jos tilanne vaatii osastolle jäämistä :/ Kyllä tässä eletään nyt päivä ja viikko kerrallaan :( Ja kokoajan huoli mielenpäällä :/
Poistatsemppiä! maltat vaan ottaa rauhallisesti, niin eiköhän se siitä:). itselläni kaikki neljä raskautta ollut samansorttista oireilua ja täysiaikaisina kaikki pojat kuitenkin syntyneet.
VastaaPoista