sunnuntai 29. elokuuta 2010

Tapaus Aada koira :)

Kiitos kommentoineistanne edelliseen postaukseen :) Niitä olikin tullut melkoisesti :)

Noniin, tapaus Aada on sitten meidän :) Ainakin katsomme muutaman viikoin kuinka Nelli ja Aada tulevat toimeen,kun muutaman kerran meinasi jo kovat rähinät syntyä. Toivottavasti saadaan "pariskunta" toimimaan sulassa sovussa.

Ja muutama valitus näin tähän alkuun, mutta ne on pakko "vuodattaa". Ja sanon näin alkuun, että kovasti on tehtävää :/
1. Ensinnäkin Aadalla on aivan liikaa ylipainoa- ja se näkyy- niin mahan koossa, kuin liikkumisessakin. Itselleni tulee lähinnä sellainen olo kuin "rääkkäisin" Aadaan,jos lenkitän tai heittelen sille palloa. Aadan kävely on sisälläkin sen näköistä kuin se kävelisi heikoilla jäillä, jalat harallaan.. ja se ei ole normaalia!
2. Ja toisena erittäin vakavana juttuna pidän sitä kuinka sen lonkat ovat ns."vääntyneet", luultavasti juuri tuosta ylipainosta johtuen. Aada on saanut päivässä 10dl rupusia + muut "jäteruuat", kun taas meidän Nellille annetaan 5dl ja Nelli muuten pikkuuseen liikkuukin päivässä. Joten ei voi sanoa kuin HUH HUH!!
3. Aadalta ei todennäköisesti ole monesti otettu kaulapantaa pois, koska pannan alta iho on karvaton ja joistakin kohtaa jopa vereslihalla, joten ei ihme jos "vähän" kutiaa. Panta otettiin pois ja käytössä on valjaat! Hyvähyvä :)
4. Aada ei ole (muka) saanut olla sohvalla, mutta olen sen yllättänyt muutaman tunnin aikana useita kertoja sieltä makoilemasta oikein mukavassa asennossa! Joten kuinkahan todellisuudessa on ollut?! Ja siitähän ei muuten tule tapa. Meillä ei Nelli ole sohvalla, eikä ole Aadakaan. Ensinnäkään en pidä siitä mitä kaikkea koirat pihalta kuljettavatkaan mahan alla, tassuissaan ymm. ymm. sohvalle ja lisäksi karvaa kertyy sohvalle paaaaljon enemmän. Saatikka sitten että koirat menisivät makoilemaan yläkertaan valkoisille ektorpilleni, huhheijaa! Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ainakaan isot koirat eivät kuulu sohvalle (pienet koirat tapauskohtaisesti :D)
5. Aada pelkää rappusia. Noh, ei ole pelkoa että se tulee yläkertaan ja loukkaa rappusissa itsensä.
6. Aadaa ei ole koulutettu lainkaan, istua osaa JOS OIKEIN KOVASTI KOMENTAA! Joten kouluttamista riittää. Ja täytyy sanoa,että kyllä avokkini onkin saanut Nellin koulutettua hyvin: istu, maahan, tassu (vieläpä vuoronperään)lisäksi suunnat oikea, vasen.. lintujen noutaminen :) Joten toivottavasti vanhat keinot tepsivät ja saadaan opit Aadallekkin. JA lisäksi olettaen sen käyttäytymisestä sille ei ole vielä opetettu kumpiko on johtaja- ihminen vai koira?

MUTTA:
1. Aada osaa kulkea hienosti hihnassa
2. Sillä on innokkaat silmät ja niistä paistaa halua oppia uutta (vaikka jääräpäältä vaikuttaakin)
3. Aadasta tulee upea ilmestys kunhan saamme sen hoikempaan kuntoon :)



Joten ihan ensimmäisenä asiana on vähentää ruoka-annosten kokoa, lisätä pikkuhiljaa liikuntaa ja antaa ravitsevampaa ruokaa (isäntä sanoo aina että kaupan ruuan on humpuukia ja jahti/vahti on oikeaa ruokaa--> ei oo mitään pullamössö ruokaa? Meillä ruvettiin antamaan jahtivahtia Nellille kun ilmeni, että vehnästä tulee kauheita raapimisoingelmia ja isäntä vertaisi ruoka-ainesisältöjä ja kauhistui lukemastaan, kaupan halvimmat ruuat sisältävät murto-osan esim.lihapitoisuudesta verrattuna kallimpiin). Noh, kuitenkin painon pudottaminen on se numero yksi, ja se on ehdoton. Siinä ei annaeta periksi. Aada kärsii painonsa takia (eihän se edes pääse autoon..). Toisena tulee päivittäinen peruskouluttaminen (raksujen avulla) istumaan, maahan, pallosta irrottaminen ja ylipäätään se että annetaan "ottaa kiinni", eikä juosta kokoajan karkuun. Voin sanoa jo nyt, että vaikka olenkin pitkä hermoinen on erittäin todennäköistä, että menetän malttini jossain vaiheessa.